Kuvia Suomeen tuoduista kylyistä

Image

Yllä rakenteilla oleva sauna ja aitta -yhdistelmä, jotka on katettu yhtenäisellä lautakatolla. Väliin jää katoksellinen vilpola.

Alla olevissa kuvissa suuri kyly on muutettu pieneksi saunamökiksi siirtämällä väliseinää: näin pieni eteinen eli sintso on suurentunut saunakamariksi ja vastaavasti suuren kylyn 10 kylpijää vetävä sauna on pienentynyt normaaliin perhekäyttöön sopivaksi.

 

Tämä kyly nousi Tampereen lähelle Sastamalaan:

Image

Image

Kylyyn ei perinteisesti kuulu lisäkatosta - tämä katos rakennettiin Suomessa ja suomalaiseen tapaan kattoristikkorakenteella. Tyylillisesti katon jatkeena oleva katos sopii silti hyvin vienalaiseen rakennukseen. Vanhoissa rakennuksissa esim. Vuokkiniemessä on samantapaisia katoksia ja on ollut jo pitkään - samat katokset näkyvät I.K. Inhan valokuvissa 1800-luvun lopulta... 

Image

Saunakamarin lämmityslähteeksi asennettiin vanha pieni kamiina. 

Image

Kamaria ei ole vielä sisustettu muulla kuin lattialle pedatulla vuoteella. Kamariin teetetään yleensä Paanajärvellä saunan ikkunaa suurempi, mutta tyyliin sopiva neliruutuinen ikkuna - tähän kylyyn sellaista ei haluttu.

Ja sitten kamarista varsinaiseen saunaan. 

Image

Yleensä jokainen saunanostaja haluaa vähän erilaiset lauteet. Nämä lauteet on tehty hyvällä maulla ja ajan kanssa. 

Image

Image

Image

Aitokiuas on hyvä sopuratkaisu, jos pitää savusaunaa liian työläänä, mutta haluaa silti nauttia sen löylyistä. Kiukaan hormiksi käy valmishormikin, mutta kunnolliseen muurattuun piippuun voidaan lisätä esim. kuvassa näkyvä vesipata ja saunakamarin kamiina. 

Image

Saunan ostaja on lisännyt Paanajärvellä tehtyyn perinteiseen otsalautaan isäntäperheen nimikirjaimet.

Toisessa kuvasarjassa näkyy Luumäen läheisyyteen nousseen kylyn rakennusprojekti. Tähän kylyyn on rakennettu poikkeavat lauteet. Lisäksi siihen on tuotu nykyaikaa laatoituksella, Iki-kiukaalla sekä terassilla. Perinteisesti kylyissä ei ole terassilaudoitusta tai katosta, ja hirsirakenne on suunniteltu nurkkakiville tai pilariperustukselle asennettavaksi. 

Image 

Image


Seuraavissa kuvissa näkyvää ”pientä” kylyä kootaan valmiin betonilaatan päälle. Myöhemmin sauna siirretään lopulliselle paikalleen sorapatjan päälle. Paanajärven kylyn voi asentaa myös laatalle, mutta se vaatii järjestelyjä rakennuspaikalla: alimmat hirret on sahattava tasapohjaisiksi ja/tai kahdelle sivulle on veistettävä puolikkaat lisähirret.

Image

Image

Perinteinen lautakatto on pitkäikäinen, varsinkin kuvassa näkyvään tapaan tervattuna. Tässä saunassa on poikkeuksellisesti rakennettu kattotuolit (perinteinen rakenne tehdään pystyhirsien kannatteleman kurkihirren varaan) ja niiden varaan aluslaudoitus ja huopa. Huovan päällä on tuuletusrako, ja päällimmäisenä perinteinen uritettu lautakatto.

Otsalautoja ei ole vielä asennettu, joten rakenne näkyy hyvin.

Hirsien päissä näkyvät vielä Paanajärvellä kiinnitetyt kirjain- ja numerotunnukset saunan kokoajalle.

Päätykolmio on laudoitettu tavalliseen tapaan, vaikka katon rakenne on poikkeuksellinen eikä perinteistä kurkihirttä näy. 

Image

Löylyhuoneen sisäkatto on tuettu tavalliseen tapaan 20 x 20 cm palkeilla. Katossa poikkeuksellisesti lakeinen. Tavallisesti paanajärveläisen savusaunan savut tupruttavat ulos seinässä olevan räppänän kautta.

Image


Image

Verho ja laudeliina ovat Paanajärven naisten käsin kuvioimia, kuvioaiheet ja värit hillittyjä. Sintson eli eteisen matto taas on tapana kutoa riemunkirjavaksi.

Image

 

Image

Image


 













 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hirret tapitetaan kokoamisvaiheessa. Huomaa ovensuun hirsien päätyuloke, joka sopii ovenkarmipuun hahloon. Tilkkeenä hirsien välissä käytetään pellavanauhaa. 

Kylyn ulkonäköön sopivat parhaiten perinteiset nurkkakivet, mutta tässä on päädytty harkkopilareihin. 

Alla olevassa kuvassa oviaukon leveyttää säädetään niin, että valmiiksi tehty yläkarmi istuu juuri sopivasti paikoilleen. 

Alla olevassa kuvassa näkyvät myös sisäkaton kannattajapalkit, joiden varaan sisäkaton laudoitus tulee. 

Seuraavista kuvista selviää vesikaton rakenne. 

Ulkokatto rakentuu kurkihirren varaan. Kurkihirsi tukeutuu kolmella vahvalla pystysuoralla kannattajahirrellä ulko- ja väliseiniin. Yksi kannattaja asennetaan pystyyn oviseinän päälle, toinen väliseinän päälle ja kolmas peräseinän päälle. Kurkihirsi lepää näiden kolmen pystysuoran hirren varassa. Puut liittyvät toisiinsa kiila- ja tappiliitoksin. 

Kaksinkertainen lautakatto, päätykolmioiden laudoitus sekä laudoituksen alle tehtävä järeä ”koolaus” sitovat kattorakenteen tukevaksi. Kattolaudat lepäävät kurkihirren ja ylimmän seinähirren varassa.

HUOM! Yleensä kattoon tehdään vielä kaksi lisäkannattajaa eli kurkihirren molemmille puolille rakennetaan "pienet kurkihirret", jotka tukevat kattolautoja keskeltä. Tähän kylyyn sellaisia ei tehty. 

Huomattavaa viimeisten kuvien viimeistelytöistä: Tavallisesti ikkunat tehdään yksilasisina, mutta tässä ikkunaan on tehty tuplapoka, koska kamari on haluttu käyttökelpoiseksi myös kylmään vuodenaikaan. Lattia- ja katto on eristetty pellavalla. 


Pelkkä kiuas olisi helpoin toteuttaa valmishormilla, mutta tässä haluttiin kunnollinen muurattu hormi, johon on helppo liittää myös muuripata sekä kamarin puolelle asennettava kamiina.